Kuten muaalla mailmassa oikeistohallitus, jota johtaa keskustapuolue, käyttää kriisiä uusiin hyökkäyksiin työläisiä vastaan. Suomen talous jatkoi alaspäin suuntautunutta kierrettään toisella neljännellä. BKT laski 9,4 prosenttilla edeltävän vuoden vastaavasta ajankohdasta. Verrattuna ensimmäiseen neljännekseen BKT laski suomalaisten tilastojen mukaan 2,6 prosenttia.
Suomi on saanut osuman ja on nyt jäänyt jälkeen, uskoo Timo Tyväinen Aktian pääekonimisti.
Muissa maissa voi jo nähdä nousua toisella neljänneksellä, mutta täällä me jatkoimme laskua, Tyrväinen sanoi Hufvudstadsbladetille syyskuun 13. päivä. Lasku alkoi finanssialalta, mutta sai voimakkaimman sysäyksen vientisektorin laskusta. Vienti laski edellisestä vuodesta 36 prosenttia! Useat teollisuustyöpaikat katoavat, ja monien niistä ei uskota enää palaavan. Viimeisimpien tietojen mukaan työttömyys oli elokuussa 8,8 prosenttia.
Metsä- ja paperiteollisuus ovat suomalaisen kapitalismin tukijalka ja muodostavat viidenneksen tavaran viennistä. Toisella neljänneksellä vuonna 2009 metsäteollisuuden tuotanto laski 35 prosenttilla. Kapasiteetin hyödyntämisen aste oli 59,8 prosenttia.
Paperijätit Stora Enso ja UPM ovat sulkeneet useita tehtaita ja leikanneet työpaikkoja, vaikka ne ovat tehneet voittoa. Vuosien 2005 ja 2008 välillä lähes joka kolmas työpaikka katosi molemmista yrityksistä. Se iskee kovaa teollisuustyöläisiin, joita irtisanotaan, ja myös kokonaisiin yhteisöihin jotka ovat riippuvaisia tehtaista.
Sen sijaan ne ovat investoineet matala-palkka maihin. Stora Ensolla esimerkiksi on eukalyptus viljelyksiä Brasialiassa, jossa köyhiä maanviljelijöitä ajetaan pois alueiltaan, maaperää pilataan ja vesilähteitä myrkytetään.
Stora Enso ilmoitti uusista leikkauksista elokuussa. Työläisiä edustava Paperiliitto puhui laskosta. He kuitenkin päättivät olla menemättä lakkoon, ja sen sijaan vain vaativat yhden ministerin eroa.
Ammattiliittojen pitää taistella työpaikkojen puolesta. Ne menetelmät joita käytettiin Kemijärvellä tammikuussa 2008, kun 300 mielenosoittajaa valtasi tehtaan, ovat se mitä tarvitaan.
CWI vaatii kansallistamista työläisten demokraattiseen hallintaan. Valtion omistamien metsätehtaiden tulee olla työläisten hallinnassa, eikä niiden esikuvana tulisi olla yksityiset vottoja tavoittelevat yritykset.
EU-komissio hyväksyi äskettäin Suomen ohjelman pääomien ruiskuttamisesta maan finanssi-instituutioihin. Suomen valtio uudelleen pääomittaa pankkeja ostamalla pankeilta toissijaisia lainaus-instrumentteja. Lainat olisi tämän jälkeen tarkoitus maksaa takaisin kolmen vuoden kuluessa. Ohjelman budjetti on 4 miljardia euroa.
Samaan aikaan tavalliset ihmiset kohtaavat työttömyyttä ja köyhyyttä. Esimerkiksi yhä useammat ihmisiset jonottavat yhteisöjen järjestämää ilmaista ruokaa.
Pankkien mukaan niiden kotitalouksien määrä on tuplaantunut, joilla on ongelmia maksaa asuntolainojaan. Kun työttömyys kasvaa, niin myös epäonnistuneiden asuntolainojen määrä nousee.
Kuntien hallinnon suorittamat tutkimukset osoittavat kauhistuttavasta tilanteesta Suomen vanhustenhuollossa. Kaikki viisi raporttia päätyvät johtopäätökseen, että syynä vanhusten kauheaan tilanteeseen on henkilökunnan puute.
Esimerkiksi raportti osoittaa, että vanhukset usein sidotaan yön ajaksi sänkyihin tai tuoleihin, joskus jopa päivällä, oman turvallisuutensa vuoksi, koska on pulaa henkilökunnusta. Ne jotka karkailevat lukitaan huoneisiinsa, ja joskus heidät jopa rauhoitetaan lääkkeillä!
Hyvässä kunnossa olevia vanhuksia pakotetaan käyttämään vaippoja, koska ei ole tarpeeksi henkilökuntaa auttamaan heitä vessaan. Vanhuksen sallitaan havoin käydä ulkona. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa vanhusten annetaan käydä ulkona vain, jos heillä on sukulainen tai vapaaehtoinen saattamassa (YLE, 8. syyskuuta).
Tilanne on kestämätön sekä palveluiden käyttäjille että henkilökunnalle. Nyt on välttämätöntä kamppailla vanhustenhuollon ja julkisensektorin peruskorjaamiseksi kokonaisuudessaan. CWI vaatii leikkausten pysäyttämistä ja julkisensektorin pelastuspakettia.
Ilmastoa koskien Suomella on nykyään päämäärä vähentää päästöjä 5-10 prosenttia vuoteen 2020, päämäärä on auttamatta liian alhainen.
Suomi on laajentanut ydinvoimaansa, viimeksi päätettiin reaktori Olkiluoto 3:n rakentamisesta. Sen jälkeen kun rakentaminen aloitettiin investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat laskeneet. Syyskuun alussa sadat ihmiset kokoontuivat Helsinkiin ilmastoprotestiin. Mielenosoitus vaati, että Suomen ympäristölake pitäisi tarkistaa.
Järjestäjien mukaan noin 1500 ihmistä osallistui mielenosoitukseen, joka oli osa laajempaa ilmastokampanjaa Polttava kysymys, jota tukee 23 järjestöä.
Kriisin vanavedessä rasismi on nousussa Suomessa. On esimerkiksi raportoitu rasismista kouluissa, mutta myös kasvavasta määrästä fyysisiä hyökkäyksiä maahanmuuttajia kohtaan. Ruotsalainen uusnatisjärjestö Svenska motståndsrörelsen on äskettäin levittänyt julisteitaan useissa kaupungeissa Suomessa.
Vasemmisto Suomessa on hyvin heikka, joka taas avaa rasistisille mielialoille. Työläiset, nuoret ja eläkeläiset ovat ilman omaa poliittista puoluetta. Ammattiliittoaktivistien yhdessä muiden kampanjoiden ja ruohonjuuristason liikkeiden kanssa täytyy tulla yhteen, jotta he voivat ottaa ensimmäisen askeleen kohti sosialistisen työväenpuolueen rakentamista. Työväenpuolueen, joka aktiivisesti taistelee oikeistolaista politiikkaa vastaan ja kieltäytyy antamasta tavallisten ihmisten maksaa kapitalistisesta kriisistä.
Johanna Evans (CWI Ruotsi)